Postoperativ smärta hos barn : En kvantitativ studie

Detta examensarbete behandlar postoperativ smärta hos barn. Syftet med denna studie är att sjukskötare lättare ska kunna förstå och bemöta barn med postoperativa smärtor, hur man bedömer samt hur man lindrar barns postoperativa smärta. Våra frågeställningar var: Hur bemöter man barn med postoperativ smärta? Hur gör man smärtbedömning hos barn med postoperativ smärta? Hur kan man lindra barns postoperativa smärtor? Undersökningen utgår från Erikssons teori om lidande (1994) och Lindbergs doktorsavhandling om lekens betydelse (2013). Vi valde att använda oss av enkät som undersökningsmetod. Enkäterna delades ut till tre olika sjukhus och där svarade 26 barnsjukskötare på dem. Enkäten bestod av både öppna och slutna frågor. Resultatet visade att i bemötandet är det viktigt att föräldrarna är delaktiga i vården, att bemöta barnet på rätt sätt och på barnets nivå. Det är viktigt att göra en ordentlig smärtskattning, att använda smärtskattningsskalor men också att iaktta barnet och se på deras kroppsspråk, utgående från det kan man göra en rätt smärtbedömning. Angående smärtlindringen kom det tydligt fram att paracetamol används mest och att i de flesta fall så är smärtlindringen god.This thesis deals with post-operative pain in children. The purpose of this study is that nurses better understand and respond to children with postoperative pain, how to assess and how to alleviate children's postoperative pain. Our questions were: How do you treat children with postoperative pain? How do you make pain assessment in children with postoperative pain? How to relieve the child's postoperative pain? The survey is based on Erikson's theory of suffering (1994) and Lindberg's doctoral of the importance of play (2013). We chose to use the questionnaire survey method. The questionnaires were distributed to three different hospitals and 26 child nurses answered the questions. The questionnaire consisted of both open and closed questions. The results showed that in the response it is important that parents are involved in health care, to respond to the child in the right way and at the child's level. It is important to do a proper pain assessment, the use of pain assessment scales but also to observe the child and watch their body language, based on this you can make a correct assessment of pain. Regarding pain relief showed clearly that paracetamol is used the most and that in most cases is the pain relief good.Tämä opinnäytetyö käsittelee lasten postoperatiivista kipua. Tutkimuksen tarkoitus on sitä, että sairaanhoitajat helpommin voi ymmärtää ja kohdella lapsia, joilla on postoperatiivista kipua ja miten he voivat arvioida ja lieventää lasten kipua. Kysymyksenasettelujamme olivat: Miten kohdellaan lasta postoperatiivisella kivulla? Miten tehdään kipuarviointi lapsille, joilla on postoperatiivista kipua? Miten voidaan lieventää lasten postoperatiivista kipua? Tutkimus perustuu Eriksonin teoriaan kärsimystä (1994) ja Lindbergin jatkokoulutus leikin tarkoituksesta (2013). Tutkimusmenetelmänä olemme käyttäneet kyselyä. Kyselylomakkeita jaettiin kolmeen sairaalaan, ja 26 lastensairaanhoitajaa vastasivat kysymyksiin. Kysely sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Tulokset osoittivat että on tärkeää ottaa vanhemmat mukaan hoitoon, kohdata lapsia oikealla tavalla ja olla lasten tasoilla. On tärkeää tehdä oikean kipuarvioinnin, käyttää mittakaavoja mutta myös tarkkailla lapsia ja heidän kehonkieltä, ja sen perusteella voidaan tehdä oikean kipuarvioinnin. Kivunlievitystä tuli esille, että parasetamoli käytetään eniten, ja useimmissa tapauksissa kivunlievitys on hyvä

Genetic and phenotypic analyses of claw traits in dairy cattle

Growing public interest in production animal welfare and the considerable costs (e.g. milk loss and involuntary culling) associated with claw disorders and lameness have resulted in a need to study how claw health can be improved in practice. Good claw health is essential for cows in modern dairy farming since herd sizes are increasing and almost all new herds are loose housed, with the cows walking to the milking parlour or to the automatic milking system and to feed. The overall aim of this thesis was to identify the best means to improve claw health through genetic selection and housing and management practices on Finnish dairy farms. The study was divided into three parts. The aim of the first part was to evaluate genetic parameters for claw traits and to determine whether feet and leg conformation traits could be used as indicator traits when selecting for better claw health. In the second part, cow-level and herd-level risk factors affecting infectious and non-infectious claw disorders in tie stalls and loose house herds were evaluated. The aim of the third part was to investigate the effect of lameness on feeding behaviour, feed consumption, and milk yield of dairy cows and to determine whether feeding behaviour of a cow can be used as a reliable indicator for lameness. The heritabilities for different claw disorders from logistic models vary from 0.01 to 0.20 for the Ayrshire breed and from 0.02 to 0.13 for the Holstein breed. The heritabilities for feet and leg conformation traits were higher than for claw disorders, varying from 0.07 to 0.39 for Ayrshire and from 0.09 to 0.19 for Holstein cows. The genetic correlation between overall claw health and individual feet and leg conformation traits varied from -0.40 to 0.42 for the Ayrshire breed. For Holstein cows, the corresponding figure ranged from -0.51 to 0.45. Most cow-level factors (breed, parity, season, year, stage of lactation) were similar for infectious and non-infectious claw disorders in tie stall and loose house herds. By contrast, most herd-level factors (e.g. feeding system, bedding material, bed surface, outdoor access) differed between claw disorder groups and herd types. Lameness seemed to have an effect on feeding behaviour; daily feeding time decreased and feeding rate increased with lameness scores, especially with severely lame primiparous cows. Selection index calculations were performed to illustrate the approximate gain in accuracy of selection when using direct selection for claw traits and/or indirect selection of feet and leg conformation traits. According to the results, the genetic evaluation method currently used by Nordic cattle genetic evaluation for claw traits seems to be suitable for Finnish Ayrshire and Holstein breeds; thus there is no need to include feet and leg conformation traits as indicator traits in genetic evaluations. These findings highlight the importance of claw trimming data collection. However, the inter-claw trimmer variances in the national data were quite high, especially for infectious claw disorders. To enable more reliable national data collection, the training of claw trimmers should be standardized. Because of differences found in herd-level factors between different herd types and disorder groups, the recommendations for housing and management options for individual farms should be based on the previous disease status of the herd and the current housing type. Changes in cows´ feeding behaviour can be used when developing automated lameness detection systems.Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus tuotantoeläinten hyvinvointia kohtaan, sekä sorkkasairauksien ja ontuman aiheuttamat suuret kustannukset ovat luoneet tarpeen sorkkaterveystutkimuksille. Hyvä sorkkaterveys on tulevaisuudessa vielä tärkeämpää, sillä myös Suomessa lähes kaikki uudet navetat ovat pihattoja, joissa lehmät kävelevät lypsylle ja syömään. Lisäksi useat sorkkasairaudet aiheuttavat ontumista ja ontumisen mahdollisimman aikainen havainnointi tiloilla on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lehmien sorkkaterveyttä voitaisiin parantaa suomalaisilla lypsykarjatiloilla. Tämä toteutettiin laskemalla sorkkaominaisuuksille geneettiset tunnusluvut ja tutkimalla valintaindeksi laskelmien avulla voitaisiinko sorkkaominaisuuksien kanssa korreloivia jalkarakenneominaisuuksia käyttää apuna valinnassa. Lisäksi tutkittiin lehmä- ja karjatason tekijöiden vaikutusta tarttuviin ja ei-tarttuviin sorkkasairauksiin parsi- ja pihattonavetoissa. Tutkimuksessa myös selvitettiin miten ontuminen vaikuttaa lehmien syöntikäyttäytymiseen, ruoan kulutukseen ja maitomäärään, ja voitaisiinko syöntikäyttäytymistä käyttää luotettavana ontumisen ennustajana. Sorkkasairauksien periytyvyys on alhainen. Perimä selittää ayrhire-rodulla 1-20 % ja holstein-rodulla 2-13 % eri sorkkasairauksista. Jalkarakenneominaisuuksien periytymisasteet ovat sorkkaominaisuuksia korkeampia ja sorkka- ja jalkarakenneominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot vaihtelevat ayrshire-rodulla välillä -0.40 ja 0.42 ja holstein-rodulla välillä -0.50 ja 0.45. Samat lehmätason tekijät (esim. rotu, poikimakerta, vuodenaika, tuotantovaihe) vaikuttavat tarttuviin ja ei-tarttuviin sorkkasairauksiin parsi- ja pihattonavetoissa. Karjatason tekijät (esim. ruokintatyyppi, kuivike, makuualusta, ulkoilu) taas vaikuttavat eri tavoin tarttuviin ja ei-tarttuviin sorkkasairauksiin parsi- ja pihattonavetoissa. Ontuvien lehmien päivittäinen syöntiaika lyhenee ja syöntinopeus kasvaa, etenkin pahasti ontuvilla ensimmäistä kertaa poikivilla lehmillä. Tulosten perusteella jalkarakenneominaisuuksien lisääminen yhteispohjoismaisiin jalostusarvosteluihin on tarpeetonta sorkkaterveyden osalta. Karjatason tekijät vaihtelevat eri sairausryhmien ja navettatyyppien välillä, joten suositukset sorkkaterveyden parantamiseen näiden tekijöiden osalta tulisi tehdä karjan sairaushistorian ja navettatyypin perusteella. Lisäksi tämä tutkimus osoitti, että syöntikäyttäytymisen muuttumista ontuvilla lehmillä voidaan hyödyntää automaattisten ontuman havaitsemismenetelmien kehityksessä

Expression of catalase and retinoblastoma-related protein genes associates with cell death processes in Scots pine zygotic embryogenesis

201

The costs of interdigital phlegmon in four loose-housed Finnish dairy herds

Abstract Background The aim of the study was to provide detailed herd level cost information about an outbreak of interdigital phlegmon (IP), which has been an emerging problem with enlarged loose house barns in Finland in recent years. During enlargement, the farmer’s financial situation is sensitive because of the large investments to the farm business and unexpected costs can risk the farm’s survival. Results The University of Helsinki research herd and three commercial herds having outbreaks of IP in 2012 or 2013 were visited to collect detailed information about the costs and economic impact of the outbreaks. The majority of the costs came from the discarded milk due to the antibiotic treatments. In Finland IP is usually treated with parental benzylpenicillin for 5 days which result in discarded milk for a total of 11 days. Third generation cephalosporins, widely used in other countries, have no milk withdrawal time. However, the use of these antibiotics is not recommended in Finland since these antimicrobials are critically important for human health. Herd-level costs varied between 4560 and 28,386 € depending on the herd size, the frequency of the infected cows, the antibiotics used and other costs involved. The average cost per infected cow was 489 €. Conclusions The outbreaks of IP cause severe economic losses to dairy farms and the costs are lower if cows are treated with antibiotics with no withdrawal time. However, other costs, such as involuntary culling, reduced production and fertility also produce substantial costs to the farms. Early detection of sick animals, rapid treatment and control measures to limit the outbreak of IP can lower the costs. Because of the high costs farms should concentrate on preventing the disease

Terveydenhuollon henkilöstön ja johtajien näkemyksiä etäjohtamisesta

Julkiseen johtamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on kohdistunut monenlaisia, sekä ulkoisia että sisäisiä muutospaineita 2000-luvulla. Samaan aikaan hajautettujen organisaatioiden määrä on kasvanut, mikä on johtanut etäjohtamisen yleistymiseen. Käytännön kokemuksesta huolimatta, etäjohtamiseen kohdistuva tutkimustieto on vähäistä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja johtajien näkemyksiä etäjohtamisesta. Aineisto kerättiin ennen COVID-19 pandemian alkua, vuosien 2019–2020 vaihteessa, ryhmä- ja yksilöhaastatteluin, joihin osallistui yhteensä 33 henkilöä julkisista ja kolmannen sektorin organisaatioista. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat etäjohtamisen käsitteen selkeän määrityksen tarpeellisuuden. Organisaatioissa tarvitaan etäjohtamista tukevia rakenteita ja osaamista sekä työntekijöiltä että johtajilta. Haastateltavat tunnistivat etäjohtamisella olevan selkeitä etuja, joista hyötyvät myös palveluiden käyttäjät. Tulevaisuudessa etäjohtamisen vaikutuksia olisi tarpeen arvioida nykyistä systemaattisemmin. Tulokset konkretisoivat sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa organisaatioissa vallinneen tilanteen juuri ennen COVID-19 pandemiaa.  Tutkimus antaa edelleen ajankohtaisen ja selkeän perustan julkisen johtamisen kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän muuttuessa

Towards remote leadership in health care: Lessons learned from an integrative review

Aim: To gather and synthesize current empirical evidence on remote leadership and to provide knowledge that can be used to develop successful remote leadership in health care.Design: A integrative literature review with an integrated mixed methods design.Data sources: The literature search was carried out between February and March 2019 in the CINAHL, Medline (Ovid), PsycInfo, Scopus, SocIndex, Web of Science and Business Source Elite (EBSCO) databases.Review methods: An integrative review was conducted to identify relevant studies published from 2010 to 2019. Of the 88 eligible studies, 21 studies met the inclusion criteria and were selected for the final review. The included studies were analysed using mixed methods synthesis, more specifically, data-based convergent synthesis.Results: The performed analysis identified three main themes: characteristics of successful remote leadership; enhancing the leader-member relationship; and challenges in remote leadership. The first theme included the following sub-themes: remote leader characteristics; trust; communication; and leading the team culture. The second theme covered the importance of organizing regular face-to-face meetings, clear communication policies and the connection between positive team spirit and good remote leader-member relationship, while the third theme emphasized leader- and member-related challenges for remote work.Conclusions: As none of the identified studies had been conducted in a health care setting, future remote leadership research must also specifically consider the health care context. This will be pivotal to exploring how remote work can foster a safe workplace culture, empower health care workers, increase job satisfaction and improve patient outcomes.Impact: Remote leadership has rarely been studied in the health care context. Trust, communication, team spirit and a leader's characteristics are central to remote leadership, a finding which is useful for re-evaluating and improving the current culture at health care organizations.</p

The meristem-associated endosymbiont Methylorubrum extorquens DSM13060 reprograms development and stress responses of pine seedlings

Microbes living in plant tissues-endophytes-are mainly studied in crop plants where they typically colonize the root apoplast. Trees-a large carbon source with a high capacity for photosynthesis-provide a variety of niches for endophytic colonization. We have earlier identified a new type of plant-endophyte interaction in buds of adult Scots pine, where Methylorubrum species live inside the meristematic cells. The endosymbiont Methylorubrum extorquens DSM13060 significantly increases needle and root growth of pine seedlings without producing plant hormones, but by aggregating around host nuclei. Here, we studied gene expression and metabolites of the pine host induced by M. extorquens DSM13060 infection. Malic acid was produced by pine to potentially boost M. extorquens colonization and interaction. Based on gene expression, the endosymbiont activated the auxin- and ethylene (ET)-associated hormonal pathways through induction of CUL1 and HYL1, and suppressed salicylic and abscisic acid signaling of pine. Infection by the endosymbiont had an effect on pine meristem and leaf development through activation of GLP1-7 and ALE2, and suppressed flowering, root hair and lateral root formation by downregulation of AGL8, plantacyanin, GASA7, COW1 and RALFL34. Despite of systemic infection of pine seedlings by the endosymbiont, the pine genes CUL1, ETR2, ERF3, HYL, GLP1-7 and CYP71 were highly expressed in the shoot apical meristem, rarely in needles and not in stem or root tissues. Low expression of MERI5, CLH2, EULS3 and high quantities of ononitol suggest that endosymbiont promotes viability and protects pine seedlings against abiotic stress. Our results indicate that the endosymbiont positively affects host development and stress tolerance through mechanisms previously unknown for endophytic bacteria, manipulation of plant hormone signaling pathways, downregulation of senescence and cell death-associated genes and induction of ononitol biosynthesis.Peer reviewe

Aggregate Farming in the Cloud: The AFarCloud ECSEL project

Farming is facing many economic challenges in terms of productivity and cost-effectiveness. Labor shortage partly due to depopulation of rural areas, especially in Europe, is another challenge. Domain specific problems such as accurate monitoring of soil and crop properties and animal health are key factors for minimizing economical risks, and not risking human health. The ECSEL AFarCloud (Aggregate Farming in the Cloud) project will provide a distributed platform for autonomous farming that will allow the integration and cooperation of agriculture Cyber Physical Systems in real-time in order to increase efficiency, productivity, animal health, food quality and reduce farm labor costs. Moreover, such a platform can be integrated with farm management software to support monitoring and decision-making solutions based on big data and real-time data mining techniques.publishedVersio

Återupplivningar inom den prehospitala vården i Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt : En utvärdering enligt Utstein-modellen

I denna studie har kvaliteten på återupplivningar gjorda prehospitalt inom Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt utvärderats enligt Utstein-modellen. Återupplivningarna som utvärderas är från tidsperioden 1.1.2012–31.12.2013. Tidigare forskning som inkluderats i studien har avgränsats till utvärderingar av prehospitala återupplivningar enligt Utstein-modellen. Syftet med studien var att kartlägga överlevnaden och faktorer som påverkar överlevnaden vid hjärtstillestånd. De centrala frågeställningarna var: 1) Hur många av patienterna var vid liv ett år efter att de konstaterats livlösa? 2) Vilka faktorer påverkade patientens överlevnad efter att de konstaterats livlösa? Data insamlades manuellt från förstavårdsberättelser och patientjournaler med hjälp av en för denna studie designad datainsamlingsblankett följt av statistiskanalys och rapportering enligt Utstein-modellen. Av alla hjärtstillestånd inledde ambulanspersonal återupplivningsförsök i 38,6 % av fallen. Hos 40,9 % av patienterna med ett hjärtstillestånd av kardiologiskt ursprung och som bevittnats av lekman fick man en pulserande hjärtrytm. Av dem som skrevs ut från sjukhus hade 70,0 % helt återhämtat sig eller endast fått ett lindrigt handikapp. Inom loppet av ett år dog tre av patienterna men 15,9 % av alla de fyrtiofyra patienter vars hjärtstillestånd bevittnats av lekman var vid liv ännu ett år efter livlösheten. Det framkom att kort responstid, hjärt- och lungräddning av lekman, tidig defibrillering och kort tidsintervall från hjärtstillestånd till pulserande rytm ökade långsiktiga överlevanden.In this study the quality of out-of-hospital resuscitations in Central Ostrobothnia’s hospital district has been evaluated by the Utstein style of reporting. The resuscitations included in this study took place between the dates 1.1.2012–31.12.2013. Previous studies on out-of-hospital resuscitations included in this study were narrowed down to those using the Utstein style. The aim of the study was to determine survival rate and factors affecting the survival rate in patient suffering from cardiac arrest. The central questions of the study were: 1) How many of the patients suffering from cardiac arrest were alive after one year? 2) What factors affected patients’ chances of survival from cardiac arrest? Data collection was done manually from medical transportation documents and medical records and documented on a form created for this purpose followed by a statistical analysis and Utstein style reporting. In 38,6 % cardiac arrest cases resuscitation was attempted by emergency medical services (EMS). 40,9 % of patients suffering from a bystander witnessed cardiac arrest of cardiac origin regained spontaneous circulation. When discharged from the hospital 70,0 % of patients had fully recovered or suffered only from moderate disability. In one year three patients died and 15,9 % of forty-four (44) patients suffering from bystander witnessed cardiac arrest of cardiac origin were alive after one year. Short EMS response time, bystander initiated cardiopulmonary resuscitation, rapid defibrillation and early achievement of return of spontaneous circulation increased survival rate.Tässä työssä on tutkittu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, ensihoidon elvytyksen laatua Utstein-menetelmän mukaisesti. Tutkitut elvytykset ovat ajanjaksolta 11.1.2012-31.12.2013. Aiemmista tutkimuksista huomioitiin ne jotka rajoittuvat ensihoitoon ja ovat tehty utstein-mallin mukaisesti. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa mitkä tekijät vaikuttavat sydänpysähdyksen saaneen potilaan selviytymiseen. Keskeiset kysymykset olivat: 1) Kuinka suuri osa potilaista oli elossa vielä vuoden kuluttua elottomuuden toteamisesta? 2) Mitkä tekijät vaikuttivat potilaan selviytymiseen elottomuuden toteamisen jälkeen? Tietoja kerättiin manuaalisesti ensihoitokertomuksista ja potilaskertomuksista, tätä tutkimusta varten suunnitellulla tietojenkeruulomakkeella. Tätä seurasi tilastoanalyysi ja raportointi utstein-mallin mukaisesti. Kaikista sydänpysähdyksistä ensihoitajat aloittivat elvytysyrityksiä 38,6 % tapauksista. Potilaista, joiden sydänpysähdyksen syy oli sydänperäinen ja maallikon todistama saatiin 40,9 %:issa pulsoiva rytmi. Uloskirjatuista potilaista 70 % olivat toipuneet täysin tai saaneet ainoastaan lievän vamman. Yhden vuoden aikajaksolla, kolme potilasta menehtyi, mutta 15,9 % kaikista neljästäkymmenestä neljästä (44) potilaasta joiden sydänpysähdys oli maallikon todistama, oli elossa vielä vuoden kuluttua elottomuudesta. Tutkimuksessa selvisi että lyhyt vasteaika, maallikon elvytys, aikainen defibrillointi ja lyhyt aikajakso sydänpysähdyksestä verenkierron palautumiseen, lisäsi pitkäaikasta selviytymistä